(s.2.11.1983,k.17.9.1996).
Emä:Hagelbergin Kati ja Isä:Tähkäpään Nipa.
Olen saanut viettää onnellisen lapsuusajan emäni opettaessa käytöstapoja. Ajattelin jääväni vanhaksipiiaksi, mutta sitten Kajaanin Raviradan silloisen eläinlääkärin Pentti Koiviston karkeakarvainen saksanseisoja Wiu pääsi yllättämään lokakuussa -90 ja seurauksena oli erittäin vaikea synnytys joulukuussa. Sain kuusi pentua, joista 2 oli poikia. Viimeisenä syntynyt tyttö kuoli seuraavana päivänä ja toiselle pojista tuli suolisolmu. Eläinlääkäri oli koko yön auttamassa, mutta kalkkivajaus ja nestevajaus aiheuttivat maidontulon lakkaamisen, kunnes sain piikkejä.
Suorastaan pelkäsin niitä mustiaisia.
No, ei siinä mitään, Kati mummeli otti hommat hoitoonsa ja alkoi putsailemaan ja imettämään pentujani. Katilla oli sopivasti valeraskaus ja tulihan sieltä jotain sinistä lirumaitoa. Kahden vuorokauden kuluttua kömmin itsekin koiralaatikkoon, ja Kati poistui WC:hen itkemään. Siitä se lapsenhoito käynnistyi jotenkin.
Reiska, Taotao, Wiivi ja Rosina kasvoivat vauhdilla ja olivat rajuja käytökseltään. Hyvän kodin saivat kaikki. Reiska meni Radan Pialle ja Rosina jäi kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti